SROI-mittaus käytännössä: näin muutat ”teimme hyvää työtä” numeroiksi

Moni organisaatio tietää tekevänsä arvokasta työtä. Toiminta vaikuttaa ihmisten elämään, yhteisöihin ja yhteiskuntaan. Mutta kun rahoittaja, hallitus tai kumppani kysyy ”mitä hyötyä toiminnastanne on”, vastaus perustuu usein oletuksiin ja mielikuviin. Arvoa ei tarvitse arvailla. Sen voi mitata.

SROI eli Social Return on Investment on menetelmä, joka muuttaa nämä kokemukset mitattaviksi luvuiksi. Lopputuloksena on suhdeluku, joka kertoo kuinka monta euroa sosiaalista arvoa syntyy jokaista sijoitettua euroa kohden. Esimerkiksi 1:4,2 tarkoittaa, että jokainen sijoitettu euro tuottaa 4,20 euron edestä sosiaalista arvoa.

SROI mittaa tehokkuutta, ei kokoa. Se ei riipu organisaation budjetista, vaan siitä kuinka tehokkaasti toiminta tuottaa sosiaalista arvoa. Pieni yhdistys voi saada korkeamman SROI-luvun kuin suuri organisaatio, koska merkityksellistä on se miten euro käytetään, ei se kuinka monta niitä on.

Miten SROI-mittaus etenee käytännössä

Prosessi ei ole monimutkainen, mutta se vaatii systemaattisuutta. Se etenee viidessä vaiheessa.

Ensimmäisessä vaiheessa rajataan mitä mitataan. Mikä toiminta, mikä ajanjakso, mitkä resurssit. Tämä kuulostaa itsestään selvältä, mutta on usein se kohta jossa organisaatiot huomaavat, etteivät ole koskaan joutuneet määrittelemään toimintansa rajoja näin tarkasti. Liian laaja rajaus tuottaa epäluotettavan luvun, liian kapea jättää oleellisia vaikutuksia mittauksen ulkopuolelle.

Toisessa vaiheessa tunnistetaan sidosryhmät. Ketkä kaikki ovat toiminnan piirissä ja keiden elämään se vaikuttaa. Tämä ei tarkoita pelkästään suoria osallistujia. Se voi tarkoittaa heidän perheitään, yhteistyökumppaneita, vapaaehtoisia tai laajemmin yhteiskuntaa. Hyvä SROI-mittaus huomioi myös negatiiviset vaikutukset, jos niitä on.

Kolmannessa vaiheessa kartoitetaan muutokset. Mitä sidosryhmien elämässä tapahtuu toiminnan seurauksena. Tämä on mittauksen tärkein vaihe, koska se pakottaa kysymään oikeat kysymykset. Ei sitä mitä tehtiin, vaan sitä mitä siitä seurasi. Ero näiden kahden välillä on ratkaiseva: tuotokset ovat asioita jotka tehtiin, vaikutukset ovat muutoksia jotka niistä seurasivat.

Neljännessä vaiheessa muutoksille annetaan rahallinen arvo. Tässä käytetään niin sanottuja proxy-arvoja eli vertailukelpoisia arvioita. Proxy-arvot perustuvat aina julkisiin lähteisiin ja tutkimukseen, ja jokainen valinta dokumentoidaan raportissa läpinäkyvästi. Esimerkiksi yksinäisyyden vähenemisen rahallinen arvo voidaan johtaa terveydenhuollon säästöistä, joita yksinäisyyden vähentäminen tuottaa.

Viidennessä vaiheessa arvot korjataan. Korjauskertoimet huomioivat esimerkiksi sen, olisiko muutos tapahtunut ilman kyseistä toimintaa (deadweight). Tai sen, kuinka suuri osa muutoksesta johtuu muista tekijöistä (attribution). Mukaan kuuluu myös syrjäytymisvaikutus (displacement), eli onko muutos vain siirtynyt jollekin toiselle. Nämä korjaukset tekevät lopputuloksesta uskottavan.

Mitä proxy-arvot ovat ja mistä ne tulevat

Proxy-arvo on rahallinen arvio, joka annetaan sellaisille muutoksille, joilla ei ole suoraa markkinahintaa. Yksinäisyyden vähenemistä ei voi ostaa kaupasta, mutta sen vaikutuksia voi mitata.

Proxy-arvot johdetaan eri lähteistä. Terveysvaikutuksille käytetään usein QALY-arvoja (Quality-Adjusted Life Year), jotka kertovat kuinka paljon yhteiskunta on valmis maksamaan yhdestä laadukkaasta elinvuodesta. Sosiaalisille muutoksille on olemassa kansainvälisiä tietokantoja, joista keskeisin on Global Value Exchange. Suomessa käytetään lisäksi Tilastokeskuksen aineistoja, sosiaali- ja terveydenhuollon kustannustietoja sekä THL:n julkaisuja.

Tärkeintä on, että jokainen proxy-arvo on perusteltu ja jäljitettävissä. Hyvä SROI-raportti kertoo tarkalleen mistä luku tulee, miksi juuri se on valittu ja mitä rajoituksia siihen liittyy.

Kuvitteellinen esimerkki: nuorisotyön SROI

Esimerkki on yksinkertaistettu, mutta se kuvaa logiikkaa. Lopullinen luku ei ole tarkka tiede, mutta se on perusteltu arvio jonka kuka tahansa voi tarkistaa raportista.

Mitä SROI mittaa, mitä ei

SROI ei mittaa pelkkää rahaa. Se mittaa sosiaalista vaikuttavuutta. Se voi olla yksinäisyyden vähenemistä, kulttuurihyvinvoinnin vahvistumista tai yhteisöllisyyden kasvua. Järjestöille ja julkisrahoitteisille hankkeille se on tapa osoittaa vaikuttavuus rahoittajan edellyttämällä tavalla.

SROI ei kuitenkaan ole täydellinen. Se ei mittaa kaikkia vaikutuksia, koska kaikkea ei voi rahallistaa. Se ei korvaa laadullista arviointia. Ja se ei takaa, että toiminta on hyvää tai oikeaa pelkästään siksi että SROI-luku on korkea. Luku on yksi näkökulma muiden joukossa, vaikkakin tärkeä.

Yleisimmät virheet SROI-mittauksessa

Liian laaja rajaus. Kun mitataan kaikkea, mitataan ei mitään tarkasti. Hyvä SROI keskittyy yhteen toimintaan tai hankkeeseen.

Sidosryhmien sivuuttaminen. Jos kysytään vain organisaation omilta ihmisiltä mitä toiminta saa aikaan, vastaus on värittynyt. Sidosryhmiä pitää kuulla suoraan.

Korjauskertoimien unohtaminen. Jos mukaan lasketaan myös ne muutokset jotka olisivat tapahtuneet ilman toimintaakin, lopputulos on vääristynyt. Hyvä SROI on aina kriittinen omaan vaikutukseensa.

Tulosten esittäminen ilman menetelmää. Pelkkä luku ilman raporttia on tehoton. Rahoittaja tai sidosryhmä haluaa tietää miten lukuun on päädytty.

Miten SROI eroaa muista vaikuttavuusmittareista

SROI ei ole ainoa tapa mitata vaikuttavuutta, mutta se on yksi konkreettisimmista. Vaikutusketjuanalyysi kuvaa logiikan toiminnasta vaikutuksiin, mutta ei rahallista niitä. Indikaattoriseuranta mittaa yksittäisiä muutoksia ilman kokonaiskuvaa. OKR ja KPI ovat sisäisiä tavoitemittareita, eivät vaikuttavuuden todentajia.

SROI:n vahvuus on, että se yhdistää nämä lähestymistavat ja kokoaa ne yhteen lukuun, joka on vertailtavissa muiden organisaatioiden lukuihin. Heikkous on, että sen tekeminen vaatii enemmän työtä kuin kevyemmät mittarit.

Kenelle SROI sopii

SROI kehitettiin alun perin kolmannen sektorin tarpeisiin, mutta sen käyttö on laajentunut. Suomessa SROI-mittausta tarjoavia yrityksiä on vielä vähän, vaikka tarve kasvaa jatkuvasti. Erityisen hyvin se sopii kulttuurialan organisaatioille, yhdistyksille, säätiöille ja julkisrahoitteisille hankkeille.

Mittaus ei vaadi vuosien tutkimushanketta. Kevyt SROI-prosessi voidaan toteuttaa muutamassa viikossa ja lopputuloksena on raportti, joka kestää tarkastelun.

Jos olet hakemassa rahoitusta, kannattaa tutustua siihen miten SROI auttaa rahoitushaussa.